Kuvat: Kalle Kirjalainen

Kuntaliitos

Taistelu itsenäisten kuntien puolesta jatkuu
 
”Jos kuntaliitosta ei nyt synny, se toteutetaan myöhemmin pakkokeinoin”. Tämä UusiKunta
– hankkeen lobbareiden ahkerasti viljelemä argumentti on vielä tuoreessa muistissamme. Mieleen on jäänyt myös kuntaliitosta ajaneiden väite, että seuraavan hallituksen pohjasta riippumatta, valtiovalta aikoo puuttua kuntien itsenäisyyteen. Jo nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, on selkeästi nähtävissä, kuinka näköalaton tuo asenne on ollut. 
 
Menneen kuntaliitosbuumin takaa löytyy ns. Paras – hanke, jonka avulla yritettiin antaa tekohengitystä sille järjettömälle tilanteelle, joka on vähitellen muodostunut maahamme, kun kunnille on sälytetty tolkuttomat määrät lakisääteisiä velvoitteita. Näistä velvoitteista kallein ja raskain on sosiaali- ja terveydenhuolto. Muissa EU-maissa näistä kustannuksista yleisesti vastaa joko koko valtio tai suuret kansalliset toimijat, joiden väestöpohja on yli miljoona asukasta.
 
Nyt on Suomessakin herätty ja alettu ymmärtää, että sosiaali- ja terveydenhuollon epätasa-arvoista rahoitusrakennetta ei voida paikata kuntaliitoksilla, vaan rahoitusjärjestelmä on uusittava radikaalisti. THL julkaisikin 4.2.11 tiedotteen, joka oli otsikoitu ” Sosiaali- ja terveyspalveluiden uusi rahoitusjärjestelmä tulevan hallituksen työlistalle”.  Tiedotteen takana seisovat maamme eturivin asiantuntijatahot.
 
Uudet, asiantuntijoiden esittämät rahoituksen mallit eivät perustu sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen kunnallisveropohjaiseen rahoitukseen, vaan vastuu jaettaisiin joko kokonaan kansalliselle tasolle tai suurille rahastoille.  Näitä uusia rahoitusjärjestelyjä tulevan hallituksen työlistalle on kehitetty ainakin Kelassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Sitrassa.
 
Valitusta mallista riippuen, uudistuksen avulla voitaisiin kunnallisveroja laskea jopa puoleen nykyisestä. Se toisi mukanaan myös todellista tasa-arvoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun palvelujen järjestäminen ei olisi enää riippuvainen yksittäisen kunnan vauraudesta.
 
Luulisi, että tulevan hallituksen on vaikea ohittaa tämä asiantuntijoiden ulostulo, koska sen tukena on myös kansalaisten enemmistö. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan kuntaliitosinto on hiipunut ja palveluja ollaan nyt valmiita järjestämään maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Vain joka viides kansalainen kannattaa enää kuntaliitoksia. 
 
Koska uusissa rahoitusmalleissa on huomioitu myös vanhustenhuolto, se tarkoittaa, ettei vanhusvaltaistenkaan pikkukuntien tarvitsisi enää olla huolissaan itsenäisyytensä menettämisestä, jos tulevaan eduskuntaan valittavat kansanedustajat toimivat asiantuntijoiden esittämien vaihtoehtojen ja kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti. 
 
Hannele Rämö
 
Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kansanedustajaehdokas sdp
 
Vielä kerran kuntaliitoksesta
 
Jorma Forsbergin (IH 6.9.) kirjoituksen perusajatuksena näyttäisi olevan käsitys, että kuntaliitoksen laskelmat ja propaganda olisivat ikään kuin faktaa.  Faktaa niistä toki voi löytää taseanalyysien kohdalta, koska niitä ei juuri voi vääristellä. Tutustumalla niihin voi havaita, ettei Heinola suinkaan ole konkurssikypsä, vaikka se on ollut keskeisimmistä propagandaväittämistä. Taseanalyysin mukaan ylivoimaisesti suurimmat rahavarat asukasta kohden on Heinolassa, rahoitusvarallisuus on paras Heinolassa, nettovarallisuus per asukas osoittaa Heinolan olevan varakkain, Heinolalla on pienin kiinteistöjen korjausvelka jne..
 
Heinolan korkea veroprosentti puolestaan johtuu virhearvioinnista. Kaupunginjohtajan esittämässä talousarviossa verotulot oli arvioitu 5,4 M euroa ja energiarahaston tuotto 4,3 M euroa pienemmäksi kuin mitä toteutui. Summat vastaavat yhteensä yli 3:n   kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Jorma Forsbergin väite siitä, että tilinpäätöksen tappioita olisi korjattu kirjanpidollisesti plusmerkkisiksi ei siis pidä paikkaansa.
 
Jorma Forsberg ei ilmeisesti ole myöskään tietoinen siitä, että Uuden kunnan valtuusto olisi aina lahtelaisenemmistöinen. Ei edes se, että muista kunnista tulevat valtuutetut lyöttäytyisivät yhteen, muuttaisi tilannetta. Se, että palvelut kaikkoavat reuna-alueilta ei ole perusteeton pelko, vaan toteutunut fakta Suomessa jo tehdyissä kuntaliitoksissa.
 
Mitä tulee Uusi kunta – laskelmiin, niin ne on jo osoitettu paikkansapitämättömiksi. Hämeenkoskelaisen asiantuntijan Seppo Mäkisen laskelmat, jotka löytyvät myös netistä, osoittavat, että Heinolalla on mahdollisuus selvitä paremmin itsenäisenä kuin osana Uutta kuntaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta olisi ennenkuulumatonta, jos valtuusto tekisi päätöksensä nojautuen sellaisiin laskelmiin, jotka on osoitettu jo perusteiltaankin vääriksi.
 
Johtuvatkohan nämä sitkeästi elävät väärinkäsitykset siitä, että liitokseen kriittisesti suhtautuneilla ei ole ollut käytössään minkäänlaista mainos- tai propagandabudjettia päinvastoin kuin Uusi kunta – hankkeen touhuajilla.
 
Hannele Rämö
Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Uusikunta jory:n II vpj
 
Terveisin
Hannele Rämö
 
Huoltosuhteista
 
Länsimaisessa demokratiassa päätöksiä ei tehdä yksipuolisen informaation varassa. Tämä huomioiden Heinolaan kutsuttiin luennoimaan kuntaliitoksiin syvällisesti perehtynyt, arvovaltainen asiantuntija kunnallistalouden dosentti, HTT, OTL, VT Erkki Mennola Tampereen yliopistolta. Faktatieto mm. siitä, miten jo toteutuneissa kuntaliitoksissa on todellisuudessa käynyt, on kiistatta oleellinen tieto muodostettaessa mielipidettä Uusikunta –hankkeesta.
 
Nyt näyttää siltä, että asiantuntijaluennot olisivat olleet tarpeen usean muunkin hankkeeseen liittyvän asiakokonaisuuden suhteen. Sellaisia ovat esimerkiksi virheellisiksi osoittautuneet laskelmat, joihin nojautuen Uuden kunnan veroprosenttejakin on povailtu ikään kuin faktoina. Sama koskee myös huoltosuhteita, joiden tiimoilta on esiintynyt kovin yksipuolista ja valikoitua informaatiota.
 
Vanhushuoltosuhteista asiantuntijat toteavat, että niiden vaikutuksia kuntatalouteen runsaasti liioitellaan. Kunnat eivät maksa eläkkeitä eivätkä eläkerahat rasita niiden taloutta. Sen sijaan kunnat saavat eläkkeistä verotuloja, jotka tällä hetkellä muodostavat 15 % (Heinolankin?) kunnallisverokertymästä. Nämä verotulot kasvavat entisestään jatkossa, koska nyt eläkkeelle on jäämässä ikäluokkia, jotka ovat tehneet työuransa nykyisen eläkejärjestelmän voimassa ollessa. Eläkkeet kasvavat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Se tarkoittaa myös sitä, että tulevilla eläkeläisillä on yhä enemmän varaa maksaa hyvinvointipalveluistaan. Palvelutarjonta kohentaa työllisyyttä ja tuo sitäkin kautta kunnalle lisää verotuloja. Vanhusenemmistöisten kuntien taloutta tasapainottaa lisäksi se, että lasten sosiaalipalvelumenot ja opetusmenot ovat vastaavasti pienempiä.
 
Noin 90 % nykyisistä yli 75-vuotiaista asuu kotona. Alle 70-vuotiaat naispuoliset eläkeläiset vähentävät kuntien sosiaali- ja terveysmenoja, koska ovat pääsääntöisesti terveitä ja usein huolehtivat lastenlapsistaan tai iäkkäämmistä sukulaisistaan. Vanhusväestön toimintakyky on edelleen kohentumassa ja terveydenhuollon kustannukset keskittyvät pariin viimeiseen vuoteen eli eliniän mahdollinen piteneminenkään ei juuri tuo lisäkustannuksia. Hyvinvoiva vanhus voi olla jopa kultakaivos kunnalle, koska valtionosuusjärjestelmä antaa suuren painon ikätekijälle.
 
Taloudellisista huoltosuhteista ei voi tehdä tulevaisuuteen meneviä johtopäätöksiä lamavuosien perusteella. Tällä hetkellä Heinolassa on hyvässä vauhdissa mm. elinkeinoelämän rakennemuutos eikä itsenäisen Heinolan tulevaisuus näytä lainkaan synkältä niin kauan kuin sillä on itsellään valta päättää, mihin se verotulojaan ja tarvittaessa huomattavaa varallisuuttaan käyttää. Patentti- ja rekisterihallituksen tuoreista tiedostoista selviää, että yritysten nettomuutos on Heinolassa nyt positiivinen. Vuoden 2010 alkuneljänneksellä se on väkilukuun suhteutettuna paras koko Päijät-Hämeessä. ELY- keskuksen tilastot kertovat lisäksi, että Heinolan työttömyysaste on laskusuunnassa samalla, kun Lahden työttömyysluvut ovat kasvaneet. Huhtikuussa 2009 Lahden työttömyysaste oli 13,5 % ja Heinolan 13,8 %. Huhtikuussa 2010 Lahden työttömyysaste oli 14,3 % ja Heinolan 13,1 %.
 
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä työryhmä pohtii vanhuspalvelurakenteen uudistamista. Ympäristöministeriön työryhmä puolestaan miettii palveluasumisen rahoitusta. Monta muutakin komiteaa tulee istumaan ja lakia muuttumaan ennen kuin tiedämme, miten vanhusten tarvitsemat palvelut hoidetaan ja rahoitetaan jatkossa. 
 
Yksipuolisen informaation varassa ei tule tehdä kauaskantoisia päätöksiä varsinkaan, kun tiedossamme on, mihin ne muissa jo toteutuneissa kuntaliitoksissa ovat johtaneet ylevistä visioista huolimatta. Yhteistyötä voi ja tulee tehdä yli kuntarajojen ilman liitoksiakin.
 
Hannele Rämö
Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Uusikunta johtotyhmän II- varapuheenjohtaja

 

Jaa |

 

Karri Rämö