Kuvat: Kalle Kirjalainen

Asumisen riskit ja hinta

Motto: Koska asuntokauppa on tavalliselle ihmiselle yksi elämän suurimmistä hankinnoista ja sen maksaminen suorastaan elämäntehtävä, hänen on voitava jollakin tavalla suojautua kohtuuttomia vahinkoja vastaan.

Yksi asuntokaupan riskeistä on voimakkaasti yleistynyt kuntotarkastustoiminta, joka ei nykymuotoisena tuo turvaa sen paremmin asunnon ostajalle kuin myyjällekään. Asumisterveysliitto Aste ry selvitti jo vuonna 2003 asiakasaineistostaan, että useimmissa liiton asiakkaiden ongelmiin johtaneissa asuntokaupoissa oli tehty kuntotarkastus. Vaikkei kuntotarkastettuja riitatapauksia ole kuin muutama prosentti kaikista asuntokaupoista, niitä on silti lukumääräisesti paljon. Selvityksen tilasi sosiaali- ja terveysministeriö.

Silloin kun asuntokauppaa tekevät ihmiset perustavat käsityksensä kiinteistön kunnosta kuntotarkastajan tekemään raporttiin, kuntotarkastusraportin pitäisi Asumisterveysliiton mielestä olla todella pätevä. Raportin laatijan pitäisi kyetä osoittamaan pätevyytensä ei vain rakennustekniikassa, vaan myös kiinteistön mikrobiologisen kunnon määrittämisessä, koska kosteus- ja homevauriot ovat suurin syy asuntokauppariitoihin. Tähän mennessä kuntotarkastustoimintaa on kuitenkin harjoitettu yksityisenä liiketoimintana ilman viranomaisohjeita ja ilman, että kuntotarkastajille olisi saatu aikaan virallisia pätevyysvaatimuksia. Toiminnassa ilmenneiden lukuisten epäkohtien takia Asumisterveysliitto pitääkin välttämättömänä kuntotarkastustoiminnan säätelemistä lailla.

Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan oman riskinsä tulevat muodostamaan kiinteistöjen energiatodistukset. Hän pelkää lisääntyvien energiatodistusten merkitsevän käytännössä sitä, että asumiskustannukset nousevat ja huomattava määrä rakennusvirheistä ja –vaurioista pakataan tulevaisuudessa lisälämmöneristeiden alle.

- Jokainen haluaa talolleen parhaan energialuokituksen. Energiansäästöön kannustaa myös ilmastonmuutos ja energiaa voidaankin säästää järkevästi, kun se suunnitellaan oikein. Pahimmillaan energiapihiys saattaa kuitenkin johtaa vakaviin seurauksiin, jos vain lämmöneritystä parannetaan eikä samalla oteta huomioon rakennuksen muita ominaisuuksia. Monet vielä muistavat 1970-luvun öljykriisin aikana tehdyt karkeat virheet esimerkiksi ilmanvaihdon laiminlyönnissä.   

Mihin takauksen riskit unohtuivat?

Hannele Rämö tietää kokemuksesta, kuinka härskiä bisnestä asuntokauppa voi pahimmillaan olla. 

 - Jopa käyttökiellossa olevia taloja markkinoidaan kovaan hintaan. Kiinteistönvälittäjät eivät edes halua kuulla koko asiasta ja viranomaiset piiloutuvat tietosuojan taakse eivätkä kerro ostajalle ennen kauppaa, onko myytävänä olevassa kiinteistössä jotain toimenpiteitä päällä.

Jos kuntotarkastus ei tuo turvaa ostajalle eikä myyjälle, se ei tuo sitä asuntolainan takaajallekaan. Hannele Rämön mielestä asuntolainan takaaminen onkin nykyään suurempi riski kuin osakkeiden ostaminen kehittyviltä markkinoilta.

Hannele Rämön mukaan korjausavustusjärjestelmän rinnalle olisi kuluttajien turvaksi saatava ehdottomasti rakennusten kansallinen purkuohjelma, jolla hoidettaisiin pois markkinoilta kiinteistöt, jotka eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain sekä terveydensuojelulain määräyksiä. 

Yhdessä sudenkuopassa ovat pienet asunto-osakeyhtiöt. Paritaloja, jopa yksittäisiä omakotitaloja, on verotuksellisista syistä muutettu asunto-osakeyhtiöiksi. Vasta ongelmien ilmaannuttua huomataan, ettei asunto-osakeyhtiölle voida myöntää korjausavustusta terveyshaitan, kuten kosteus- ja homevaurion poistamiseen, vaan kaikki korjaukset jäävät osakkaiden itsensä vastuulle.

 

 

Jaa |

 

Karri Rämö