Kuvat: Kalle Kirjalainen

Eläkeläispaneeli Lahdessa eduskuntavaaleissa

Eläkeläispaneeli kongressikeskus Fellmannissa Lahdessa.

1. Kertokaa, miksi eläkeläisten kannattaa äänestää teitä?
 
Olen Hannele Rämö, 50-vuotias Koulutus: sähköasentaja, rakennusmestari ja serifioitunut rakennusterveysasiantuntija ja toimin valtakunnallisessa Asumisterveysliitto AsTee ry:ssä toiminnanjohtaja.  Työssäni kohtaaan lukemattomia vaikeita elämänkohtaloita ja olen myös itse sellaisen kokenut ja näen päivittäin yhteiskuntamme epäoikeudenmukaisuuden, itsekkyyden ja ahneuden aivan konkreettisesti. Ne jotka ovat tulleet tietoiseksi perheeni kokemuksiat kuluneiden 15 vuoden aikana ymmärtävät sen, miksi elämänarvoni muuttuivat loppuiäkseni.

Tämä elämänkokemukseni onkin syynä siihen, että olen asettunut kansanedustajaehdokkaaksi. Rehellinen ja suoraselkäinen päämääräni on vain ja ainoastaan toimia oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Kaikki ihmiset ovat minulle yhtä arvokkaita enkä hyväksy, että ihmisarvoa mitataan rahassa – aseman, tuottavuuden tai varallisuuden perusteella.

Olen sitkeä, määrätietoinen ja peloton taistelija.  Eläkeläiset haluan nostaa köyhyysloukusta ja oikeudenmukaistaa heidän verotustaan. Aion toimia myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisen ja rasittavan byrokratian helpottamiseksi.

Haluan käyttää osaamiseni muiden auttamiseen, eikä sitä ei voi kukaan kyseenalaistaa kohdallani. En kumarra mihinkään suuntaan.

VEROTUS JA ELÄKKEET

2. Eläkeläisten veroprosentti on tuloryhmissä 12.000 – 36.000 euroa vuodessa noin 3 % korkeampi kuin palkansaajilla. Oletteko valmis korjaamaan verotuksen tasavertaiseksi palkansaajien kanssa?

Keskituloisten eläkeläisten verotus ei tule olla korkeampi kuin palkansaajilla. Kysymyksessä on epäoikeudenmukaisuus. Olen valmis remonttitöihin ja korjaamaan asiaa.

3. Kunnallisveron osalta eläkeläinen ei saa hyväkseen ansiotulo- ja  tulonhankkimisvähennyksiä, vaikka eläketulo on ansiotuloa siinä kuin  palkkatulokin. Miten kansanedustajana vaikuttaisitte siihen, että eläketulon verotus kaikilla tulotasoilla olisi sama kuin vastaavan suuruisen palkkatulon  verotus?

Tällä hetkellä pieniä ja suuria eläketuloja verotetaan lievemmin kuin palkansaajilla.  Epäreilun verotuksen kohteena tässä suhteessa ovat siis keskituloiset eläkkeensaajat. 

Veronmaksajat ry on esittänyt, että eläkeverotuksen rakenteelliseksi korjaukseksi uuden valtion eläketulovähennyksen käyttöönottoa. Uudella enimmillään 500 euron suuruisella vähennyksellä alennettaisiin kohdennetusti niiden eläkkeensaajien verotusta, jotka nyt maksavat veroa enemmän kuin samantuloinen palkansaaja. Mielestäni tämä ehdotus on kannatettava.

4. Taitetun indeksin vuoksi eläkeläisten ostovoima on jäänyt vuosien saatossa  jälkeen 25 % palkansaajien ostovoimasta. Paluu indeksiin 50–50 maksaisi vuosittain 150 miljoonaa, eli 0,15 % nykyisistä työeläkevaroista. Indeksin muuttaminen ei ole rahoitusongelma, eikä vaaranna tulevien eläkkeiden  maksatusta. Epäkohdan  korjaamiseen tarvitaan vain poliittista tahtoa. Löytyykö teiltä poliittista tahtoa tämän epäkohdan korjaamiseen?

Vastaus kysymykseen ei ole yksiselitteinen, koska meidän on huomioitava, että maksutaakka 50–50 indeksiin paluussa voisi muodostua lähitulevaisuudessa ylivoimaisen rankaksi. Työeläkelaitosten liitto on laskenut, että paluu 50/50-indeksiin tarkoittaisi yli kahden miljardin euron vuosittaista lisälaskua vuoteen 2035 mennessä ja että kumulatiivinen lisälasku tästä päivästä vuoteen 2035 olisi 30 miljardia euroa. Lisäksi on huomioitava, että tämä 25 %:n ostovoiman jälkeenjääneisyys tulee siitä, kun verrataan syvimpien lamavuosien tulotasoa nykyiseen tulotasoon. Ero ei ole yhtä suuri, jos sitä verrataan ennen lamaa olleeseen tasoon. Aina voi myös olla edessä tilanne eli esim. uusi lamakausi, jolloin palkansaajien tulotaso voi romahtaa ja silloin nykyinen indeksikäytäntö olisi eläkeläisille edullinen. Mielestäni asiassa olisi löydyttävä jonkinlainen kompromissi, jossa indeksien painosuhteita voitaisiin muuttaa lähemmäksi 50–50 indeksiä.  

5. Mitä mieltä olette ruuan arvonlisäveron alentamisesta?
 
Tulonjaon tasaaminen elintarvikkeiden veroalennuksilla on kyseenalaista siksi, että valtaosa veroalennukseen käytettävästä euromäärästä kohdistuisi varakkaille ihmisille.  Siinä ohjattaisiin satoja miljoonia euroja niille, jotka eivät tukea lainkaan tarvitse. Näillä miljoonilla voitaisiin tukea köyhyysloukussa olevia ihmisiä monin eri tavoin.

Voidaan myös olettaa, että arvonlisäveron alentaminen ei myöskään kokonaisuudessaan vaikuttaisi alentavasti elintarvikkeiden hintaan, vaan siitä voisi muodostua tuottajille ja kaupan eri portaille uusi mahdollisuus lisätä voittojaan. Kaikkein pienituloisimpien taloudelliseen tukemiseen on olemassa huomattavasti tehokkaampia keinoja kuin alv-kannan alentaminen.

Varsinkin eläkeläisten kohdalla alennus voisi jäädä melko hyödyttömäksi myös siksi, että ruuan hinnan alentaminen alentaisi elinkustannuksia ja siis samalla myös elinkustannusindeksiä. Kun nykyisessä työeläkeindeksissä elinkustannusindeksin osuus on 80 prosenttia, ratkaisu sattaisi merkitä siis eläkkeiden alenemista tai nousun leikkaamista niin kauan kuin taitettu indeksi on voimassa.

Jouni Bakcman oli lausunut asiasta (12.2. Demari) ajattelemisen arvoisesti. ” Ruoan ALV vaatisi 0,5 miljadria euroa. Jos se käytettäisiin valtion menoihin, tulisi tätä kautta eläkeläisten tuloihin ja ja mhuihinkin käyttötarkoituksiin merkittävä lisäys. Siitä riittäisi varoja hoitajien palkkaukseen, lapsilisien korotuksiin sekä opintotukien korotuksiin. Valtiontalouden kannalta loppusumma on sama mutta tulos kansalaisille erilainen, siis parempi”.

6. Tilastoihmisten laskelmien mukaan Suomessa on 800.000 eläkeläistä, joiden toimeentulo on EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Mitä aiotte tehdä näiden köyhyysrajan alapuolella olevien toimeentulon parantamiseksi ?

Aion toimia sen mukaisesti, että pienimpiä eläkkeitä korotetaan niin, ettei kenenkään tarvitse elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi sekä pienituloisten että keskituloisten eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus tulee korjata.

TURVALLISUUS

7. Monien eläkeläisten luottamus kansanedustajien oikeudenmukaisuuteen horjuu. Syynä siihen on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtuneet eläkeläisten ostovoiman heikennykset. Mitä aiotte tehdä eläkeläisten luottamuksen  palauttamiseksi?

Aion toimia sen mukaisesti, että keskituloisten eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus korjataan ja että pienimpiä eläkkeitä nostetaan tuntuvasti.
 
8. Monet yksinelävät ihmiset ja ikääntyneet pariskunnat niin maaseudulla kuin  kaupungeissa, tuntevat turvattomuutta liikkuessaan kodin ulkopuolella. Mikä  on mielestänne viranomaisvastuu ja miten sen toimivuutta tulisi kehittää?

Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan. Ulkona liikkumisen turvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Poliisin hallinnollisia voimavaroja siirretään lähipoliisitoimintaan. Rikoksiin syyllistyneet on myös saatettava nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta

9. Laitoksissa ja vanhusten asuntoloissa on viime vuosina sattunut lukuisia tulipaloja ja muita onnettomuuksia. Joissakin tapauksissa on syyksi ilmoitettu hoitohenkilökunnan vähyys. Onko laitosten ja asuntoloiden turvallisuus sellaisia asioita joihin te haluatte paneutua?

Hoito- ja muun henkilökunnan vähyys on räikeä epäkohta, johon on jo pelkästään inhimillisyydenkin nimissä puututtava voimallisesti.  Laitoksissa oleville on taattava ihmisarvoinen elämä kaikin puolin. Fyysisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäksi jokaiselle on oltava mahdollisuus myös henkiseen hyvinvointiin.

Laitoshuoltoa toteutettaessa henkilölle on sosiaalihuoltoasetuksen 11 §:n mukaan järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään.

Haluan tässäkin asiassa kiinnittää kaikkien huomiota asetuksessa olevaan sanamuotoon: ”pyrittävä järjestämään”. Kun lakiteksteissä käytetään tällaisia epämääräisiä ilmaisuja, niin samalla annetaan virkamiehille ja päättäjille liikaa harkintavaltaa, mikä liian usein on toiselta nimeltään mielivaltaa. Me emme voi luottaa valtakoneiston hyväntahtoisuuteen ja siksi tulenkin toimimaan eduskunnassa sen puolesta, että lakeihin ja asetuksiin kirjataan nykyistä yksityiskohtaisemmin, mitä näillä epämääräisyyksillä käytännön tasolla tarkoitetaan. Tässä tapauksessa on säädöksiin kirjattava ne käytännön vaatimukset ja subjektiiviset oikeudet, joilla taataan laitosasukkaiden turvallisuus ja kodinomainen, virikkeitä antava elinympäristö. 

PALVELUT

10. Varmaan tiedätte, että monet iäkkäät eläkeläiset joutuvat toimimaan omais hoitajina samalla kun itse kärsivät omasta raihnaisuudestaan. Mitkä ovat teidän toimenne näiden ihmisten elämän helpottamiseksi, jos tulette valituksi eduskuntaan?

Ensinnäkin omaishoitajien asemaa tulee parantaa niin, että heidän oikeutensa ovat verrattavissa perhepäivähoitajiin. Se tarkoittaa vastaavanlaista palkkaa ja oikeutta lomiin – myös sairaslomiin ja muihin vapaisiin.

Jos eläkeläispariskunnan tai yksittäisen eläkeläisen omat voimat eivät riitä arkirutiineista selviytymiseen, on heidän aikaisempaa helpommin perustein saatava riittävää kotiapua kunnalta.

11. Eläkkeensaajien toimesta on herätetty ajatus eläkeläisille annettavista terveysneuvolapalveluista, jotka olisivat ehkä kytkettävissä nykyisiin  lastenneuvoloihin.  Onko ko. palvelutoiminnan laajennus mielestänne toteuttamisen arvoinen?  Jos on, voisiko valtio osoittaa ”korvamerkittyä” rahaa niille kunnille, jotka
haluavat toteuttaa ikäihmisille suunnattua terveysneuvolatoimintaa?

 
Tavoitteena tulisi olla, että kaikissa kunnissa olisi saatavana geriatrisia palveluja. Tällä hetkellä geriatriaan erikoistuneita lääkäreitä on aivan liian vähän ja on tärkeätä ryhtyä toimenpiteisiin heidän määränsä lisäämiseksi.

Siihen asti eläkeläisten tulisi saada tarvitsemansa terveysneuvolapalvelut muilta lääkäreiltä, sairaanhoitajilta, ravitsemus- ja liikuntaterapeuteilta. Lastenneuvolat olisivat yksi mahdollisuus, minne toimintaa voitaisiin keskittää.

Vieläkin parempi vaihtoehto olisi mielestäni kuitenkin erillinen palvelukeskus, johon voitaisiin keskittää terveysneuvontapalvelujen lisäksi myös muita eläkeläisten ja ikäihmisten tarvitsemia palveluita. Myös esimerkiksi sosiaaliasiamies (tai myöhemmin myös vanhusasiamies) voisi olla tavattavissa siellä tiettyinä aikoina. Palvelukeskuksessa tulisi olla lisäksi kokoontumis- ja harrastustiloja ikäihmisille, koska yksinäisyyskin on monelle eläkeläiselle rankka kokemus. Samoissa tiloissa voitaisiin harrastaa myös ohjattua terveysliikuntaa, joka sekin edistäisi terveyttä ja antaisi vireyttä.

Tällaiseen toimintaan satsatut verorahat tulisivat luultavasti moninkertaisina takaisin kunnille, koska se olisi omiaan edistämään ja ylläpitämään terveyttä ja vireyttä ja pienentäisi siten sairaanhoitokuluja. Toiminnan avulla voitaisiin monien kohdalla estää myös liian varhaista laitoshoitoon joutumista, mikä puolestaan sekin toisi huomattavia säästöjä. Ja ennen kaikkea se parantaisi eläkeläisten elämänlaatua.

12. Miten vaikutatte siihen, että terveyspalveluja koskeva hoitotakuu toimii myös  käytännössä? Voiko ikä ratkaista sairaalahoitoon pääsyn?

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lain mukaan siis terveyspalvelujen saannin perusteena voi yksiselitteisesti olla vain ja ainoastaan henkilön terveydentila. Mikään henkilökohtainen ominaisuus kuten esimerkiksi ikä ei voi eikä saa koskaan olla tarpeellisen hoidon esteenä.

Tässäkin asiassa näen, että ensisijaisen tärkeätä on valvoa, että lakia myös noudatetaan ja kunnioitetaan ja että sen rikkojat joutuvat myös konkreettiseen vastuuseen lainvastaisista toimistaan. Tätä tarkoitusta varten on kuntien potilasasiamiesjärjestelmääkin kehitettävä. Asiamiesten määrää on lisättävä ja heidän pätevyyteensä ja riippumattomuuteensa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heidän palvelujensa tulee myös olla helposti jokaisen saatavilla ilman monimutkaista byrokratiaa.

13. Mitä mieltä olette kunnallisten palveluiden ulkoistamisesta yritysten hoidettavaksi?

Pääasiallisesti katson, että kuntien olisi itse tuotettava ja hoidettava palvelut. On kuitenkin olemassa palveluita ja tilanteita, jotka ovat järkevää hankkia ulkoa. Jos esimerkiksi kunnan terveydenhuolto ei kykene tarjoamaan riittävää ja nopeaa palvelua, on apua tarvitsevan voitava kääntyä yksityisen sektorin puoleen kunnan kustantamana.

14. Miten aiotaan turvata kuntien palvelut kaikille tasapuolisesti?

Suomea ei voida luokitella oikeusvaltioksi niin kauan kuin julkinen valta toteuttaa eriarvoisuusperiaatteita.  Meillä on jopa perustuslain tasolla säädetty palvelujen saanti tasapuolisesti ketään syrjimättä. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta olemassa olevia lakeja voidaan systemaattisesti rikkoa ja tulkita mielivaltaisesti joutumatta minkäänlaiseen konkreettiseen vastuuseen edes ilmiselvistä laittomuuksista.

Asiantila on parannettavissa ryhtymällä sellaisiin toimenpiteisiin, että millään henkilöllä tai organisaatiolla ei saa olla erityisoikeutta rikkoa lakia ilman todellisia seuraamuksia. Puitelakeja on myös täsmennettävä ja säädettävä enemmän subjektiivisia oikeuksia. Potilasasiamiesten lisäksi sosiaaliasiamiesten riittävään lukumäärään, pätevyyteen ja riippumattomuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Olen lisäksi sitä mieltä, että kunnissa pitäisi ehdottomasti olla myös vanhusasiamiesjärjestelmä aivan samoin kuin nykyään on jo lapsiasiamies- ja vammaisasiamiesjärjestelmätkin.

Olen joutunut läheltä seuraamaan liian monia rankkoja ihmiskohtaloita, että en enää luota vapaaehtoiseen hyväntahtoisuuteen tai korkeaan moraaliin yhteiskunnassamme. Mielikuvamarkkinoinnlla on liiaksi jalansijaa.

MUITA KYSYMYKSIÄ

15. Viime kesänä kuusi keskeisintä valtakunnallista eläkeläisliittoa perusti Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n. Koska eläkeläisten tulokehitys on yksinomaan kansanedustajien päätösten varassa, kysytään Teiltä
mielipidettä  siitä, että oletteko valmiit keskustelemaan EETU:n edustajien kanssa eläkeasioista heidän pyytäessään informaatiotilaisuutta?

Olen ehdottomasti valmis keskusteluihin EETU:n edustajien kanssa. Toimin kolmannella sektorilla ja olen itse järjestöaktivisti ja tiedän, että paras käytännön asiantuntemus löytyy kansalaisjärjestöistä. Juuri siksi tarkoitukseni on tulevassa eduskuntatyössäni hakea laajemminkin nimenomaan tätä kentän asiantuntemusta ja näkökulmaa kun teen ratkaisujani.

16. Eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeänä vanhusneuvostojen saamista lakisääteisiksi,  koska vanhusneuvostojen toimintaa ohjaava lainsäädäntö puuttuu. Oletteko valmiit toimimaan vanhusneuvostojen lakisääteisyyden puolesta?

Se, että vanhusneuvostojen toiminta ja toimintatavat ovat vapaaehtoisia aiheuttaa sen, että eri kunnissa asuvat ovat räikeästi eriarvoisessa asemassa tässäkin suhteessa. Kannatan vanhusneuvostojen muuttamista lakisääteisiksi tämän eriarvoisuuden poistamiseksi. Lakiin tulee lisäksi kirjata, että myös vanhukset ovat esim. omien järjestöjensä edustajien kautta vahvasti mukana toiminnassa. Nykyään on vanhusneuvostoja, joissa toimii ainoastaan kunnan virkamiehiä, esitykset ovat sitten sen mukaisia. En hyväksy sellaista kokoonpanoa, koska siinä on kysymys neuvotteluasetelmasta, jossa ainoastaan kunnan työntekijät neuvottelevat oman työnantajansa kanssa vanhuksia koskevista asioista.

17. Miten suhtaudutte jo monissa maissa oleviin käytäntöihin, joissa järjestetään eläkkeelle siirtymisen ja eläkkeellä olemisen koulutusta?

Jokaiselle, joka katsoo sellaista tarvitsevansa, olisi oltava siihen mahdollisuus.  Lisäksi kuntien tulisi tehdä oppaita, joissa olisi selkeästi esitetty kaikki eläkeläisten tarvitsemat palvelut ja neuvontatahot yhteystietoineen. Samoin oppaassa tulisi olla eriteltynä kaikki ne oikeudet, jotka läheisesti liittyvät eläkeläisten tarpeisiin sekä myös selkeät käytännön ohjeet eri etuisuuksien hakemiseksi.

Sen lisäksi tarvitaan palvelukeskuksia, joissa palvelujen lisäksi tuetaan myös osallistumismahdollisuuksia, verkottumista ja harrastuksia. Yhteiskunnan tulee myös tukea riittävästi eläkeläisjärjestöjen työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja heidän terveyden edistämiseksi.

18. Ikäihmisten kulkeminen yleisillä kulkuneuvoilla haja-asutusalueelta taajamaan  on  huono. Suunnitteilla on vanhusten rajoitettu ajo-oikeus omalla autolla. Miten  kuljetuspalvelut tulisi mielestänne järjestää ikäihmisille?
 
Näkisin, että taksisetelijärjestelmä olisi yksinkertaisin sekä kuntien että vanhusten kannalta.  Se olisi joustava kuljetuspalveluja tarvitseville eikä aiheuttaisi suurta byrokratiaa ja lisähenkilöstön tarvetta myöskään kunnille. Aiheutuva kustannus olisi linja-autolipun verran asiakkaalle.

19. Onko puolueellanne ohjelma eläkeläisväestölle ja mitä se pitää sisällään?
 
 SDP on vaaliohjelmassaan sitoutunut korjaamaan eläkeläisten verotusta ja nostamaan kansaneläkkeitä.

20. Uskotteko kykyihinne vaikuttaa eduskuntaryhmän päätöksiin ja saada omat  esityksenne läpi?

Olen sitkeydelläni kyennyt jo vaikuttamaan lainsäädäntöön, vaikka en ole vielä ollut edes kansanedustajana. En epäile lainkaan kykyjäni vaikuttaa oman eduskuntaryhmäni päätöksiin.

 

Jaa |

 

Karri Rämö