Kuvat: Kalle Kirjalainen

Maksakoon pelurit itse pelivelkansa

Maksakoon pelurit itse pelivelkansa
 
Riskisijoittajilla pyyhkii hyvin niin kauan kuin he voivat luottaa siihen, että pelin kitkerät tappiot jäävät tavallisten veronmaksajien nuoltaviksi, mutta muhkeat voitot voi panna omaan suuhun. Meininki tähän asti on ollut se, että voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan kansalle. Kun todellista riskiä ei ole, niin peliä voi jatkaa huoletta aina siihen asti, kunnes veronmaksajat päättävät sen lopettaa. Kriisipesäkkeitä on alkanut nousta yhä kiihtyvämpään tahtiin ja itämisvaiheessakin niitä on vähän joka maailman kolkassa.
 
Tiedämme suhteellisen varmasti, että Irlanti ei jää viimeiseksi autettavaksi. Missä vaiheessa peli puhalletaan poikki?  Tätä vauhtia keräämme niskaamme valtavan takaustaakan, joka räjähtää vastattavaksemme viimeistään, kun iso kupla puhkeaa. Miten ihmeessä voimme edes kuvitella selviävämme tämän odotettavissa olevan pamauksen jälkeisestä todella vakavasta lamasta velkojemme kanssa.  Olisimme autettavan roolissa, mutta auttajia tuskin enää löytyisi meidän hätäämme. Suomen kansan tulevaisuus on pantu pelinappulaksi kasinotalouden uhkapeliin.
 
On siis täysin käsittämätöntä, että mitään vakuuksia näiden miljardien takaisinmaksusta ei ole edes tosissaan vaadittu. SDP toi esille jo Kreikka-lainoituksen yhteydessä, että pankit ja sijoittajat, jotka ovat tehneet Kreikan tilanteella suuria voittoja, osallistuisivat myös itse kriisin maksutalkoisiin.
 
Irlannin pelastusretkelle lähtiessään hallitus vakuutti rinnat rottingilla tiukkaa linjaansa ja antoi ymmärtää, että vakuuksia vaaditaan ja että Irlannin yritysvero nostetaan neuvotteluissa pöydälle. Niin sanottujen neuvottelujen lopputulos oli kuitenkin, ettei kumpikaan asia sisälly tukipakettiin. Rahapelikentän isommat pojat olivat näin ilmeisesti jo valmiiksi päättäneet. Ja mitä siinä sitten suotta käydä enää vikisemään.
 
Me suomalaiset olemme kiristäneet vyöt lähelle selkärankaa ja lähes raunioittaneet hyvinvointivaltiomme markkinatalouden ahneuden alttarille. Olemme verorahoillamme itse kerran jo pelastaneet suomalaiset ylivelkaiset pankit ja nyt meidän odotetaan tekevän sama myös yhä useammille ulkomaisillekin rahalaitoksille, joiden johtajat ovat suurten voittojen ja bonusten toivossa ryhtyneet riskisijoittamiseen. Emmekö myös me syyllisty samaan syntiin, ellemme itsekään vaadi mitään vakuuksia. Pelastettavat pankit olisivat tässä tilanteessa nekin voineet  antaa edes omia osakkeitaan takaisinmaksun vakuudeksi. 
 
Rahapelureiden syntipesään ei tule heittää enää yhtään pöppöä lisää. Vauhtisokeus on jo aiheuttanut sen, ettei raiteita enää nähdä. Parasta pysähtyä nyt tälle asemalle ja panna peruutusvaihdekin päälle, vaikkei siitäkään hyvää seuraisi. Rotkoon syöksyminen on joka tapauksessa paljon pahempi asia.
 
Rahoitusjärjestelmä on uusittava ja saatava pankit ja sijoittajat myös itse kantamaan vastuunsa omista tekemisistään.
 
Terveisin
 
Hannele Rämö
Kansanedustajaehdokas sdp,
Hämeenpiiri
Heinola

 

Jaa |

 

Karri Rämö