Kuvat: Kalle Kirjalainen

Terveysliikunta on laillinen piriste

Ja myrkytön lääke moneen vaivaan

Lopetettuani itse aktiiviliikunnan oletin, etten tulevaisuudessa enemmälti enää liikuntaa harrastaisi tai edes sitä tarvitsisi. Onnekseni sain kerran äkkinäisen päähänpiston ja tilasin edullisen polkupyörän postimyynnistä. Ja siitä se sitten taas lähti. Huristeltuani muutaman kilometrin verran säännöllisesti huomasin, kuinka kuntoni koheni ja pyöräilymatkani pitenivät. Olin jälleen päässyt kiinni liikunnan riemuun. Havaitsin omakohtaisesti ja konkreettisesi, kuinka erinomainen keino liikunta on kunnon kohentajana ja terveyden edistäjänä.

Monilta puuttuu se sisäinen pieni motivaatio liikkeelle lähtöön. Ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla kynnyksen takana. Näitä passiiviliikkujiakin voidaan innostaa liikkumaan luomalla iloiset ja viihtyisät puitteet liikunnalle. Terveysliikunnan ei suinkaan tarvitse olla suonet pullistavaa rehkimistä eikä tosikkomaista punnerrusta.  Hyödyllinen liikunta voi olla tanssimista mielimusiikin tahdissa, luontopoluilla retkeilyä yksin tai hyvässä seurassa tai vaikkapa polskintaa uima-altaassa, pääasia on että ihminen liikkuu. Onkin tärkeää, että kunnat ponnistelevat sen eteen, että kaikille, myös erityisryhmille löytyy helposti saavutettavia ja myös innostavasti ohjattuja liikuntamuotoja ja – tiloja. Tärkeätä on myös, että tiloja huolletaan ja pidetään kunnossa.

Järjestöjen tekemää työtä tulee arvostaa ja kunnioittaa

Kansalaisjärjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa ja hyväksi kaikilla sektoreilla. Minulla on varma käsitys siitä, että ns. kolmannensektorin toimintaedellytykset tulee turvata kaikissa olosuhteissa myös tulevaisuudessa. Järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja sen kehittämiseen on panostettava huomattavasti enemmän, kuin mitä tällä hetkellä tehdään. Kansalaisjärjestöissä mm. kansanterveys-, eläkeläisjärjestöissä ja urheiluseuroissa toimii vapaaehtoistehtävissä tuhansia ihmisiä vapaasta halustaan auttaa läheisiään. Siksi vapaaehtoisten tekemää työn tukemista tulee jatkaa. Kuntien resurssien vähentyessä vapaaehtoistyön tukeminen on äärettömän tärkeää jo senkin vuoksi, että vapaaehtoistyöllä tuotetaan mittava määrä palveluja urheiluseurojen kautta esim. nuorten käyttöön. Liikunta on erinomainen väline sosiaaliseen yhdessäoloon.

Liikuntaan on oltava mahdollisuus kaikilla

Varsinkin lasten liikuntaharrastusmahdollisuuksia on tarvittaessa tuettava myös taloudellisesti.  Monet lapsiperheet elävät sellaisessa niukkuudessa, että lapset eivät voi osallistua mieliharrastukseensa, koska perheen rahavarat eivät riitä edes tarvittavien liikuntavarusteiden hankkimiseen. Sellaista eriarvoisuutta ei saa olla, vaan kuntien on huolehdittava, että avustusta tällaisten välttämättömien välineiden hankkimiseksi myönnetään esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen muodossa huomattavasti nykyistä helpommin ja väljemmin perustein. Myös kansalaisjärjestöjen mm. urheiluseurojen ylläpitämiä käytettyjen varusteiden puoteja eli varustepörssejä ja niiden toimintaa tulisi tukea. 

Vanhemman väestönosan terveysliikunnalle on olemassa erityiset, selkeät lääkinnällisetkin perusteet. Kun ihminen ikääntyy, niin perusaineenvaihdunta heikentyy ja lihaskudos vähenee. Liikunta parantaa lihasten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa ja hidastaa tätä rappeuttavaa muutosta. Lisäksi se lisää nivelten liikkuvuutta, kohentaa luuston kuntoa, parantaa tasapainokykyä ja mikä ehkä tärkeintä - se tuo mielen vireyttä ja elämäniloa. Kiertäessäni maakuntia olen eläkkeensaajilta saanut tietoa siitä, että hoitoa ja hoivaa tarvitsevia on paljon, mutta ei pidä unohtaa sitä aktiivista eläkkeensaajienkaan ryhmää. He ovat energisiä, hyväkuntoisia, mutta ongelma on usein se, että heillä ei ole varaa hakeutua erilaisten terveyttä edistävien harrastusten piiriin kustannussyistä. 

Iäkkäiden liikunnalla on yhteiskunnallisia vaikutuksia

Ikäihmisten terveysliikunnan avulla voidaan tukea myös ikäihmisten kotona asumista. Iäkkäiden terveysliikunta onkin otettava määrätietoisesti kuntien hyvinvointiohjelmaan ja toimintaan on satsattava riittävästi voimavaroja, joissa on huomioitu myös erityisesti neuvonnan ja ohjauksen välttämättömyys.

Myös sairaudenhoidon niukkoja resursseja voidaan kohentaa edistämällä liikuntaa.  Terveysliikunnan tavoitteena on terveys eikä suorituskyky. Paitsi, että se edistää fyysistä terveyttä ja jaksamista, se on myös ihanteellinen keino ehkäistä syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja masennusta. Terveysliikunta on yksi kuntalaisten ja kuntien terveyden tukipilari ja sen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös kuntatalouteen.

Sosiaali- ja terveysmenojen suuri - ja väestön ikääntyessä yhä kasvava - osuus kuntien menoista tukee terveysliikunnan edistämisen tavoitetta. Liikunnan vaikutus työkykyyn, terveyteen ja kansantautien ennaltaehkäisyyn on tieteellisesti todistettu tosiasia. Jokainen terveysliikuntaan sijoitettu euro saadaan moninkertaisena takaisin sosiaali- ja terveysmenojen säästöinä.

Liikuntalaki velvoittaa

Liikuntalaki antaakin kunnille selkeän toimintavelvoitteen eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen: ”Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.  Vastuu liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on paikallistasolla kunnilla.” Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnallista liikuntatoimintaa ohjaa siis lainsäädäntö.
Liikuntalain perusteluissa todetaan yksiselitteisesti, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja.

Liikunta on oleellinen ja merkittävä osa hyvinvointipolitiikkaa. Liikuntalain tarkoituksena on muun muassa ”edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella.” Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan avulla. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti vähemmän liikkuviin eli passiivisiin ja liikuntaa kaikkein eniten tarvitseviin väestöryhmiin. Liikuntatoiminnan rinnalle onkin nyt nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset.

” Ilon keskeisiä aineksia ovat luovuus, yllättävyys, monipuolisuus ja huumori. Näille pitää liikunnassa löytää tilaa. Kaavamaisuutta ja totisuutta pitää karttaa ” (psykologian prof. Markku Ojanen).

Hannele Rämö

Kirjoitus on julkaistu Viikko-Hämeessä 1.3.-07



 

Jaa |

 

Karri Rämö