Kuvat: Kalle Kirjalainen

Koulurakennukset sairastavat

KOULURAKENNUKSET EIVÄT SAA SAIRASTUTTAA

OPPILAITA EIVÄTKÄ OPETTAJIA

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä riski opettajien terveydelle, ilmenee Riitta-Liisa Patovirran väitöskirjatutkimuksesta. Puolet Suomen koulurakennuksista kärsii merkittävästä homeongelmasta. Maassamme on kuntia, joissa ei ole yhtään kosteusvauriotonta koulua. Patovirran tutkimuksessa opettajilla todettiin runsaasti hengitystietulehduksia, kuten poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia, silmätulehduksia sekä yleisoireita, kuten väsymystä ja päänsärkyä. Yhdessä tutkimuksen piirissä olleesta homekoulusta todettiin joka neljännen opettajan sairastavan astmaa.

Parhaidenkin opetussuunnitelmien toteutuminen vaikeutuu, jos opettajat ja oppilaat ovat jatkuvassa infektio- tai sairastelukierteessä. On hämmästyttävää, että tällaisissa olosuhteissa peruskoulumme on yltänyt kansainvälisesti huipputuloksiin. Se on monien opettajien osalta epäilemättä vaatinut suuria henkilökohtaisia uhrauksia ja ponnisteluja.

Kosteus- ja homevaurio-ongelma aiheuttaa merkittäviä inhimillisiä kärsimyksiä, jotka vaikuttavat myös oppilaiden oppimistuloksiin, ongelma on myös kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti huolestuttava. Kansanterveyslaitos on laskenut, että yksi estettävissä oleva lapsen homeperäinen astma säästäisi yhteiskunnan terveydenhoitokuluja 434.000 euroa ja aikuisen astma 200.000 euroa (KTL julkaisu B5/2002). Koulujen korjausinvestointien säästöt ovat täysin järjettömiä. Se, mikä koulurakennusten kunnossapidossa ja huollossa laiminlyödään sekä kuntien talousarvioissa korjausinvestointien osalta kuvitellaan säästettävän, kostautuu moninkertaisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Myös itse korjaamisen kustannukset kasvavat sitä mukaa, kun vauriot ja niiden seuraukset saavat edetä. Tämä absurdi toiminta köyhdyttää huomattavasti kuntia, jolloin rahaa varsinaisen peruskoulutoiminnan kehittämiseen on yhä vaikeampi löytää.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on mahdollisuus laiminlyödä koulurakennusten välttämättömät kunnossapito-, huolto- ja korjaustoimet puutteellisen lainsäädäntömme takia. Myös vastuutahoja on vaikea löytää. Opettajien ja oppilaiden oireilu voidaan vuosikausia kuitata kuvitteluksi tai hysteriaksi. Kyseenalaisilla tutkimuksilla - yksittäisillä vaatimattomilla sisäilmamittauksilla tai kosteuskartoituksilla - yritetään todistaa, että mitään ongelmaa ei löydy. Tilanteissa, joissa vauriota ei voida enää kieltää, korjaukset tehdään pintapuolisesti.

Toimin Asumisterveysliitto AsTe ry:n toiminnanjohtajana, peruskoulutukseltani olen rakennusalan ammattilainen sekä lisäksi VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija. Eduskunnassa ei tähän mennessä ole ollut lainkaan tämän alan asiantuntemusta ja epäilemättä se on osasyynä myös siihen, että alan lainsäädäntö vastuukysymyksineen on jäänyt kauaksi todellisuudesta. Tarkoitukseni on panna erityisosaamiseni voimallisesti likoon eduskunnassa. Toimin sen puolesta, että kiinteistöjen kunnossapitoon saadaan velvoittavat määräykset ja -ohjeet.

Hannele Rämö
Toiminnanjohtaja

Sertifioitu rakennusterveysasiantuntija

Asumisterveysliitto Aste ry

Teksti on julkaistu Luokanopettajalehden 1/2007 nettiliitteessä


 

 

Jaa |

 

Karri Rämö