Kuvat: Kalle Kirjalainen

Ydinvoimarengin ja -isännän työtodistus

Isännän roolia ydinenergia-asiassa kuvaavat hyvin kokemukset itäisestä naapuristamme, jossa isäntä yritti teettää rengillään hullun töitä huonolla lopputuloksella. Useimmat muistanevat vielä hyvin vuoden 1986 huhtikuun tapahtumat. Mielestäni vika oli silloin yksinomaan vastuuttomassa isännässä. Silti on vielä runsaasti ihmisiä, jotka haluavat yhä tuomita myös tottelevaisen rengin.

Suomen neljä ydinvoimarenkiamme ovat ahkeroineet vuosikymmeniä tuottaen maallemme vaurautta, suojelleet maaperäämme rikkikuormitukselta ja hengitysilmaamme päästöiltä.

Todennäköisesti suuri osa raskaasta teollisuudestamme olisi siirtynyt jo aikaa sitten muualle, jollei täällä olisi ollut saatavilla kohtuuhintaista energiaa.
Teollisuuden ohella halvasta energiasta ovat hyötyneet metsänomistajat, koska ilman ydinvoimaa teollisuus ei olisi kyennyt maksamaan korkeita kantohintoja.

Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää keskustapuolueen suhtautumista ydinvoimaan. Nykyisen pääministerin ponsi sai aikaan sen, että viidennen ydinvoimalan rakentaminen lykkääntyi kymmenellä vuodella ja johti osittain energian nykyiseen korkeaan hintaan.

Mielestäni renki ansaitsee varauksetta hyvän todistuksen, mutta isännän todistus onkin jo ongelmallisempi, koska siinä roolissa on lähes koko kansa. Kansalla on kuitenkin edustajansa päättäjissä ja meidän tulisikin palkita erinomaisin arvosanoin heistä ne, jotka aikoinaan kykenivät rohkeasti ja kaukonäköisesti päättämään ydinvoimaloiden rakentamisesta.

Kansalaisjärjestöistä suurin osa on yhden asian liikkeitä, mikä ei vähennä
niiden arvoa tai merkitystä.  Eduskunta ei ole kuitenkaan paikka, jossa tuloksia saavutetaan vain yhtä asiaa tai näkökulmaa ajamalla.

Energia, ympäristönsuojelu, työllisyys ja huoltovarmuusasiat ovat niin sidoksissa
toisiinsa, että jokaisen kansanedustajan ja kansanedustajakandidaatin tulisi hankkia ainakin perustiedot näistä asioista.

Varma kantani siitä, että teollisuuden energiaongelma on ratkaistavissa vain tuottamalla itse riittävästi energiaa Suomessa, ei suinkaan perustu kuumiin tunteisiin, vaan kylmiin faktoihin. Kotimaisen työn ja tuotannon kilpailukyky ja toimintavarmuus edellyttävät vakaata energiantuotantoa. Esimerkiksi päätös merikaapelin hylkäämisestä on siten perusteltu. Koska energiakysymys nivoutuu ilmastonmuutoksen muodossa myös ympäristönsuojeluun, ydinvoiman lisäksi on panostettava kotimaisiin energialähteisiin, joiden osuus Suomessa kulutetusta energiasta on vain 30 prosenttia. 

Hannele Rämö
rakennusmestari,
sertifioitu rakennusterveysasiantuntija

Heinola

 

Jaa |

 

Karri Rämö