Kuvat: Kalle Kirjalainen

Blogi

Taistelu itsenäisten kuntien puolesta jatkuu

Blogi >>
”Jos kuntaliitosta ei nyt synny, se toteutetaan myöhemmin pakkokeinoin”. Tämä UusiKunta
– hankkeen lobbareiden ahkerasti viljelemä argumentti on vielä tuoreessa muistissamme. Mieleen on jäänyt myös kuntaliitosta ajaneiden väite, että seuraavan hallituksen pohjasta riippumatta, valtiovalta aikoo puuttua kuntien itsenäisyyteen. Jo nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, on selkeästi nähtävissä, kuinka näköalaton tuo asenne on ollut.
 
Menneen kuntaliitosbuumin takaa löytyy ns. Paras – hanke, jonka avulla yritettiin antaa tekohengitystä sille järjettömälle tilanteelle, joka on vähitellen muodostunut maahamme, kun kunnille on sälytetty tolkuttomat määrät lakisääteisiä velvoitteita. Näistä velvoitteista kallein ja raskain on sosiaali- ja terveydenhuolto. Muissa EU-maissa näistä kustannuksista yleisesti vastaa joko koko valtio tai suuret kansalliset toimijat, joiden väestöpohja on yli miljoona asukasta.
 
Nyt on Suomessakin herätty ja alettu ymmärtää, että sosiaali- ja terveydenhuollon epätasa-arvoista rahoitusrakennetta ei voida paikata kuntaliitoksilla, vaan rahoitusjärjestelmä on uusittava radikaalisti. THL julkaisikin 4.2.11 tiedotteen, joka oli otsikoitu ” Sosiaali- ja terveyspalveluiden uusi rahoitusjärjestelmä tulevan hallituksen työlistalle”.  Tiedotteen takana seisovat maamme eturivin asiantuntijatahot.
 
Uudet, asiantuntijoiden esittämät rahoituksen mallit eivät perustu sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen kunnallisveropohjaiseen rahoitukseen, vaan vastuu jaettaisiin joko kokonaan kansalliselle tasolle tai suurille rahastoille.  Näitä uusia rahoitusjärjestelyjä tulevan hallituksen työlistalle on kehitetty ainakin Kelassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Sitrassa.
 
Valitusta mallista riippuen, uudistuksen avulla voitaisiin kunnallisveroja laskea jopa puoleen nykyisestä. Se toisi mukanaan myös todellista tasa-arvoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun palvelujen järjestäminen ei olisi enää riippuvainen yksittäisen kunnan vauraudesta.
 
Luulisi, että tulevan hallituksen on vaikea ohittaa tämä asiantuntijoiden ulostulo, koska sen tukena on myös kansalaisten enemmistö. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan kuntaliitosinto on hiipunut ja palveluja ollaan nyt valmiita järjestämään maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Vain joka viides kansalainen kannattaa enää kuntaliitoksia. 
 
Koska uusissa rahoitusmalleissa on huomioitu myös vanhustenhuolto, se tarkoittaa, ettei vanhusvaltaistenkaan pikkukuntien tarvitsisi enää olla huolissaan itsenäisyytensä menettämisestä, jos tulevaan eduskuntaan valittavat kansanedustajat toimivat asiantuntijoiden esittämien vaihtoehtojen ja kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti. 
 
Hannele Rämö
 
Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kansanedustajaehdokas sdp

Last changed: 13.02.2011 at 11:19

Back

 

Jaa |

 

Karri Rämö